Pinnallisuus! -paheko??

Pinnallisuus...Niin kuin otsikkokin kertoo,onko se pahe!? Tavallaan..... Nyt kerron ainakin omasta näkökulmastani.. Olen useasti törmännyt tilanteeseen jossa jokin työtuttavani/yhteistyökumppanini on esitellyt jollekin minut! Astun paikkaan missä jo ensisilmäyksellä voin sanoa-aaahaaa,hymyhuulille,super mukava Piia ego esiin,jaksa kuunnella kaikken jutut ja "murheet"vaikka mielessä teet kauppalistaa. Paikka minne astuessa kaikkien päät salaa kääntyy ja ne mittaa sut päästä varpaisiin sadasosan sekunnissa,missä ensimmäisenä kun mut esitellään-Tässä on hei Piia,jos joku ei vielä tunne! Ja se joka ei tunne,taatusti sitä kysyy !! Jos sanoisin olevani siwan kassa tai vastaava-suurin osa porukasta pyöräyttäis silmiään ja kääntyis pois,istumaan "arvokkaiden"ihmisten joukkoon. Hauska huomata kerta toisensa jälkeen tämä!! Esittelyni kun kuuluukin usein-Piia on siis entinen lamu team leader,siitä Super Marjoista ja nyt se kilpailee shb-formaatissa joka nähdään telkkarista syksyllä,niin ja sillä on oma sellanen Angelic-showgirls ja se järkkää mallikisoja ja tapahtumia....NIIN PAM! Seuraavan kerran kun käyn facebookissa,mulla on taas paljon lisää"ystäviä"! =D =D Niitä jotka pysyy sielä tasan niin kauan kun jaksan duuniani painaa,niin kauan kun jossakin lehden kulmassa mut mainitaan tai poseeraan jonkun "suuren valtiaan"vierellä... POIKKEUKSIAKIN TOSIN ON!!! Todellakin,sillä ystäviä oon saanut,ihmisiä jotka ajattelee samalla tavalla ja joiden tiedän jo nyt muistavan mut aina..ja nämä ihmiset tietää ketä tarkoitan! Ne on niitä jotka soittaa,kannustaa ja on ylpeitä saavutuksistani,sitkeestä työstä ja siitä miten suora oon,asiasta kuin asiasta! Niiden (vähemmistöön kuuluvien,ikävä kyllä)ansiosta näen jotain hyvääkin tässä maailmassa ! Ehkä kuitenkin huomaan sääliväni joitakin,itseäni paljon nuorempia,niitä jotka on kertaheitolla päässyt istumaan vippeihin jonkun polvelle,uskoo ja luottaa vielä siihen että on "maailman kaunein ja ihanin "taksijonossa jonkun randomin mielestä,tekee työtä kasvoillaan tai kropallaan puoli ilmaiseksi,huomaten kuitenkin joskus että monen asian ois voinut jättää tekemättä ja joihinkin ihmisiin luottamatta! Taas ollessani muutamia viikkoja sitten pitkällä kiertue ja keikkamatkalla,ihan rikkinäisenä ison matkalaukkuni kanssa saavuttuani kotikaupungin bussiasemalle,oli ihana huomata ensimmäiset reagtiot! Ensimmäinen auto joka ajoin ohi-oli tuttu =) Sielä muuan ystäväni tööttäili ,iloisesti heilutellen ja seuraavakin auto oli tuttu,torvi soi ja käsi heilahti! =) Poikkesin vielä entiseen työpaikkaani,ravintolaan missä ilahduin kun yksi tuttuni oli omalta kirppispöydältään jättänyt mulle säkillisen tikkareita -Säteelle !! =) Ja tänne tuttuun ravintolaan astuttuani kuului taas monen entisen asiakkaan huudahdus-Piude,missä sä taas oot ollut!! yms.... =) Se mitä teen,en tee sitä tahtomattani-mutta tarvitsen tän kaiken täällä,vastapainoksi,hengähdyshetkeksi-niin kauan kun huomaan hymyileväni tänne tullessani ja huokaavani -home sweet home <3